Multippeli myelooma on veren plasmasolujen toimintaan liittyvä syöpäsairaus, jossa pahanlaatuiset plasmasolut vahingoittavat luuytimen normaalia verenmuodostusta. Usein hitaasti etenevässä sairaudessa pahanlaatuiset plasmasolut valtaavat lopulta luuytimen ja aiheuttavat syöpymäpesäkkeitä luustoon.1
Multippeli myeloomaa on yksi yleisimmistä aikuisten verisyövistä ja siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 350–400 henkilöä. Multippeli myeloomaan sairastuneiden keski-ikä on 65–70 vuotta.1,2
Multippeli myelooman aiheuttajaa ei tunneta ja sairauden alkuvaihe on usein potilaalle oireeton.1 Kun myelooma alkaa oireilla, ne voivat olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi luustokipuja, väsymystä ja toistuvia infektioita. Tämän lisäksi sairaus voi aiheuttaa esimerkiksi anemiaa, kun luuytimen toiminta häiriintyy pahanlaatuisten plasmasolujen vuoksi. Alkuvaiheen oireettomuuden vuoksi multippeli myelooma voidaan löytää verikokeista myös sattumalta.3