Multippeli Myelooma
Mikä on multippeli myelooma?
Multippeli myelooma on veren plasmasolujen toimintaan liittyvä syöpäsairaus, jossa pahanlaatuiset plasmasolut vahingoittavat luuytimen normaalia verenmuodostusta. Usein hitaasti etenevässä sairaudessa pahanlaatuiset plasmasolut valtaavat lopulta luuytimen ja aiheuttavat syöpymäpesäkkeitä luustoon.1
Multippeli myeloomaa on yksi yleisimmistä aikuisten verisyövistä ja siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 350–400 henkilöä. Multippeli myeloomaan sairastuneiden keski-ikä on 65–70 vuotta.1,2
Multippeli myelooman aiheuttajaa ei tunneta ja sairauden alkuvaihe on usein potilaalle oireeton.1 Kun myelooma alkaa oireilla, ne voivat olla hyvin monenlaisia, esimerkiksi luustokipuja, väsymystä ja toistuvia infektioita. Tämän lisäksi sairaus voi aiheuttaa esimerkiksi anemiaa, kun luuytimen toiminta häiriintyy pahanlaatuisten plasmasolujen vuoksi. Alkuvaiheen oireettomuuden vuoksi multippeli myelooma voidaan löytää verikokeista myös sattumalta.3
luustokivut
väsymys
tulehdusherkkyys
Multippeli myelooman toteaminen
Multippeli myelooman diagnoosi tehdään luuydinnäytteen, veri- ja virtsakokeiden sekä luuston kuvauksen perusteella. Veri- ja virtsanäytteistä etsitään ”myeloomavalkuaista” eli paraproteiinia (”M-komponentti”), joka on myeloomasolujen tuottama erityinen valkuaisaine.3
Verinäytteestä tarkastellaan lisäksi muun muassa kokoverenkuvaa, jossa myeloomaan viittaa kokoveren lasko ja anemia. Luuston tietokonekerros- tai magneettikuvauksella tutkitaan mahdollisia luustopesäkkeitä ja luustotaudin määrää.3
Luuydinnäyte on keskeinen osa diagnostiikkaa, sillä verisolujen muodostus tapahtuu luuytimessä, ja näytteestä voi ilmetä mahdolliset poikkeamat luuytimen toiminnassa. Myeloomalle tyypillinen lisääntynyt plasmasolujen määrä näkyy nimenomaan luuytimessä, ja samalla monella sairastuneista normaalien verisolujen tuotanto vähenee.1
Jokaisella multipeli myelooma -potilaalla on oikeus saada mahdollisimman hyvää, yksilöllistä hoitoa.
Multippeli myelooman hoito
Oireettomaan ja varhain löydettyyn multippeli myeloomaan ei välttämättä tarvita lääkehoitoa, mutta sairauden tilaa seurataan säännöllisesti lääkärin kontrollikäynneillä. Periaatteena on, että hoito aloitetaan vasta kun ilmenee sairauden oireita. Oireita ovat muun muassa anemia, luustomuutokset ja munuaisten vajaatoiminta.3
Jos päädytään käyttämään lääkehoitoa, sen tavoitteena on lievittää ja ennaltaehkäistä sairastuneen oireita ja komplikaatioita, tuhota myeloomasoluja ja hidastaa taudin etenemistä. Multippeli myeloomaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta nykyisillä hoitovaihtoehdoilla sairaus voi pysyä hyvin pitkään, jopa yli kymmenen vuotta hallinnassa.1,3
“Uudet hoidot antavat kuitenkin jatkuvasti uutta toivoa ja pidentävät elinajanodotetta.”
Hoito valitaan sairauden luonteen ja muut sairaudet huomioiden. Lääkkeinä käytetään esimerkiksi proteasomin estäjiä, immunomodulatorisia lääkkeitä, solunsalpaajia sekä CD38 vasta-aineita. Paras hoitovaste saavutetaan yleensä useamman lääkkeen yhdistelmällä. Ensihoitona käytetään usein 2–3 lääkkeen yhdistelmiä, ja yksi lääkkeistä on yleensä kortisoni. Alle 70-vuotiaille potilaille suositellaan tavallisesti myös omien kantasolujen siirtoa.3
Useissa lääketutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia uusien immunoterapiahoitojen, kuten bi-spesifisten vasta-aineiden ja CAR-T soluhoitojen vasteesta uusiutuneen myelooman hoidossa.4 Myeloomassa tutkitut bi-spesifiset vasta-aineet sitoutuvat kahteen eri molekyyliin, joista toinen on myeloomasolun pinnalla ja toinen elimistön omaan immuunipuolustukseen kuuluvat T-solun pinnalla. Bi-spesifinen vasta-aine auttaa näin T-solua löytämään ja edelleen tuhoamaan myeloomasolun.5 CAR-T-soluhoidossa potilaalta itseltään eristetyt T-solut muokataan laboratoriossa tuottamaan jotakin syöpäsolun rakennetta tunnistavaa ja T-soluja aktivoivaa kimeeriproteiinia.4
Multippeli myelooman ennuste
Lääkehoitojen kehityksen ansiosta multippeli myeloomaa sairastavat elävät yhä pidempään. Suomen syöpärekisterin tilastojen mukaan myeloomapotilaista 44 % oli elossa vuosina 2017–2021, kun diagnoosista oli kulunut viisi vuotta. Tämä prosentti on 20 vuodessa lähes tuplaantunut.2
Sairastuneen elinajanennuste vaihtelee paljon, mutta keskimääräinen elinaika myeloomadiagnoosin jälkeen on alle 65-vuotiailla noin 7 vuotta ja sitä iäkkäimmillä se on lyhyempi.3 Uudet hoidot antavat kuitenkin jatkuvasti uutta toivoa ja pidentävät elinajanodotetta.
Multippeli myelooman hoitotulokset ovat parantunet huomattavasti, ja uusien hoitovaihtoehtojen avulla ne voidaan saada vielä paremmaksi. Lääkehoitojen annostelua on tietyissä tapauksissa mahdollista toteuttaa sairaaloiden lisäksi myös perusterveydenhuollossa. Lähellä järjestetty annostelu helpottaa potilaan arkea ja tukee elämänlaadun säilyttämistä.5