Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on syöpäsairaus, jossa elimistöön – luuytimeen, vereen, imusolmukkeisiin ja pernaan – kertyy toiminnaltaan vajavaisia lymfosyyttejä, immuunijärjestelmään liittyviä valkosoluja. KLL:n kulku voi vaihdella hitaasta hyvin aggressiiviseen.¹

KLL on länsimaiden yleisimpiä verisyöpiä ja siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 300 henkilöä. Sairastuneiden mediaani-ikä on 72 vuotta. Enemmistö sairastuneista on miehiä, ja sairastumisriski on suurimmillaan 80–84-vuotiailla miehillä.^1,2

KLL todetaan useimmiten oireettomassa vaiheessa, ja taudin yleisoireet, kuten väsymys, laihtuminen ja kuumeilu, liittyvät tavallisesti edenneeseen tautiin. KLL löydetäänkin usein sattumalta terveystarkastuksen yhteydessä, kun potilaan verenkuvassa todetaan leukosytoosi ja lymfosytoosi. Potilas saattaa mennä tutkimuksiin myös suurentuneiden imusolmukkeiden takia.^1,3