Minä ja keuhkosyöpä



Minä ja keuhkosyöpä

Keuhkosyöpädiagnoosi on iso asia, joka vaikuttaa sekä sairastuneen että hänen lähipiirinsä elämään monin eri tavoin. Diagnoosin jälkeen on tärkeää, ettei sairastunut jää huolien ja murheidensa kanssa yksin ja hakee matalalla kynnyksellä tukea terveydenhoidon ammattilaiselta, niin henkiseen jaksamiseen kuin fyysisten oireiden lievittämiseen. Myös vertaistuesta voi olla apua sairauden kanssa elämisessä.

Mistä löydän tukea sairauteni kanssa?

Tukea voi hakea potilasyhdistyksestä ja järjestöiltä:

Syöpäjärjestöt: www.kaikkisyovasta.fi

Suomen Syöpäpotilaat ry: www.syopapotilaat.fi




Vertaistuki muilta samassa tilanteessa olevilta voi helpottaa sairauden kanssa elämistä ja diagnoosin aiheuttaman kuormituksen käsittelyä.



Savutonkin voi sairastua keuhkosyöpään

Paula sairastui keuhkosyöpään alle 50-vuotiaana, vaikka ei ole koskaan tupakoinut. Paulan keuhkosyöpää hoidettiin pitkään sytostaateilla ja viimeisimpänä hän on saanut sairauteensa täsmälääkettä. Paula on ollut mukana myös lääketutkimuksessa.




Elämä keuhkosyövän kanssa on ollut hyvää elämää, vaikka on ollut monenlaisia haasteita.

Paula, keuhkosyöpään sairastunut

Elämää keuhkosyövän kanssa

Katso videoilta keuhkosyöpää sairastavan Paulan tarina.



Voimaa vertaistuesta ja avoimuudesta

Diagnoosistaan huolimatta Paula kokee, että elämä keuhkosyövän kanssa on ollut hyvää. Paula on saanut voimaa mm. kirjoitus­ryhmästä, jossa hän on käynyt jo 10 vuotta.